Tytöt, ollaanko me hävitty tää peli?
“Tyttö” ja “salibandy” samassa lauseessa aiheuttavat monesti lähinnä naureskelua ja vähättelyä. Onko tyttöjen salibandyllä tulevaisuus, vai onko peli tosiaan jo hävitty?
 |
| Emmi Niemisen mielestä hänen harrastustaan ei arvosteta tarpeeksi. |
Vasta 1980-luvun puolivälissä keksitty salibandy oli alun perin loistava keksintö tytöille, jotka ehkä vieroksuivat salibandyä selkeästi rajumpaa jääkiekkoa. Tyttöjen salibandy ei kuitenkaan herätä suurta arvostusta – edes pelaajien keskuudessa.
”Tyttösalibandyn vähäinen arvostus on kyllä hyvin huomattavissa, varsinkin omassa seurassa huomaa, kuinka poikien joukkueisiin panostetaan paljon enemmän”, huokaa Koo-Vee:n tyttöjen edustusjoukkueessa pelaava Emmi Nieminen.
Koo-Vee:n valmennuspäällikkö ja miesten liigajoukkueen valmentaja Hannu Santanenkin myöntää asian pitävän paikkaansa.
”Tyttöjen salibandyä vähätellään sekä pelaajien että muun lajiväen piirissä. Se ei ole hyvä asia eikä tyttösalibandyn arvostus tule koskaan nousemaan, jos oma väki ei sitä arvosta”, pahoittelee Santanen.
Myös lukiolaisten aamuharjoituksia valmentava Santanen mainitsee kuitenkin, että seuroissa, joissa tyttösalibandyn eteen on tehty työtä kauemman aikaa, tulos näkyy. Tälläisiksi seuroiksi hän mainitsee Koo-Vee:n paikallisvastustajan Classicin ja NST:n.
 |
| "Saavuttaaksemme enemmän kilpaurheilullista arvostusta ei auta muu kuin tehdä valtavasti töitä", kertoo tyttöjä valmentava Matias Ramstedt. |
Pojat valtaavat salibandykentät
Salibandyä harrastavia tyttöjä on selkeästi vähemmän kuin poikia.
”Harrastajien määrä kuitenkin lisääntyy koko ajan sekä tyttö- että poikapuolella”, toteaa Koo-Vee:n tyttöjen edustusjoukkueen päävalmentaja Matias Ramstedt.
Tyttöjoukkueen valmentajana Ramstedt ei jaksa uskoa siihen, että pojat olisivat jotenkin luonnollisesti parempia kuin tytöt.
”Olisi mielenkiintoista nähdä tyttö ja poika, jotka ovat molemmat pelailleet ja pyöritelleet palloa koko lapsuutensa ja nuoruutensa tasan yhtä paljon ja yhtä innostuneesti. Olisiko eroa lainkaan?” hän pohtii.
Suuret budjetit kantavat miesten salibandyliigaa
”Se, että monissa seuroissa ja salibandyliitossakin panostetaan miehiin enemmän, johtuu siitä, että suurta yleisöä ja yhteistyökumppaneita ainakin tällä hetkellä kiinnostaa enemmän miesten liiga”, selvittää Hannu Santanen.
Koo-Vee:n poikajunioreissa pelaava Lassi Vilosen mukaan ei ole mikään yllätys, että miesten pelit keräävät suuremmat katsojamäärät.
”Jos vierekkäisillä kentillä olisi samaan aikaan sekä miesten että naisten peli, menisin katsomaan miesten peliä. Miesten peli on laadukkaampaa ja siten kivempaa katsella”, Vilonen perustelee.
Miesten valmennus laadukkaampaa?
Miesten ja naisten valmennus poikkeaa jonkin verran toisistaan, mikä perustuu fysiologisiin syihin.
”Valmennuksen suurin ero on fysiikka harjoittelun mietinnässä ja lajiharjoittelun painotuksissa”, kertoo Santanen entisenä naisten joukkueen valmentajana.
Ramstedt uskoo, että naisten ja miesten valmennuksessa pitää vain asioiden käsittelytapojen poiketa toisistaan.
”Valmentamisessa täytyy toki ottaa huomioon eri tavalla sukupuolten fysiologiset erot varsinkin kasvavassa iässä, mutta muutoinhan sekä miehissä että naisissa harjoitteet ja pelitavat suunnitellaan taito- ja tavoitetason mukaan”, hän analysoi.
Ramstedt uskoo kuitenkin, että valmennuksesta huolimatta miestenkään salibandyn arvostus ei ole ainakaan nousujohteessa tällä hetkellä.
”Uskaltaisin väittää, että esimerkiksi jääkiekon ja yleisurheilun huiput ovat joutuneet tekemään pienestä pitäen paljon enemmän töitä kuin mitä salibandyssä huipulle pääsy vaatii tällä hetkellä. Ehkäpä se kertoo jo hieman, miksi tämänkaltainen arvostus ei vielä välttämättä ole kovin korkealla”, hän toteaa.
Suomen ainoa salibandyllä itsensä elättävä pelaaja Henri Johansson kuvaili arkeaan Radio 957:n haastattelussa viime syksynä seuraavasti: ”Saa nukkua pitkään, ja sitten, jos huvittaa, niin voi mennä reenaileen.”
“Ei ihme, jos salibandyä ei arvosteta, jos ainoa ammattilainen kuvaa salibandyelämäänsä noilla sanoilla”, Emmi Nieminen kommentoi.
 |
| Lassi Vilosen mielestä pojat ovat luonnostaan parempia saadessaan mailan käteensä. |
Lisää tyttöjen salivuoroja
Muutosta kaivataan, se on selvää. Muutos ei kuitenkaan tapahdu itsestään tai yhtäkkiä, ja yksilöiden on vaikea vaikuttaa asiaan.
”Tyttösalibandyn suurin juttu olisi se, että saisimme lisää harrastajia mukaan. Sitä kautta monet asiat parantuisivat, ja myös salibandyliitossa otettaisiin tyttöpuoli vakavammin”, Santanen kertoo.
”Tyttösalibandyä tulisi kehittää esimerkiksi lisäämällä lajivuoroja”, ehdottaa Vilonen.
”En usko, että muutosta tulee tapahtumaan, ainakaan nopeasti”, huokaa Emmi Nieminen, jonka mielestä olisi kuitenkin korkea aika avartaa katsetta tyttösalibandyä kohtaan.
”Ei tätä peliä kuitenkaan vielä hävitty ole!” Nieminen naurahtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti